Ympäristönsuojelun tasot

Mulle tulee ympäristönsuojelun tasosta puhuessa ensimmäisenä mieleen lait ja uhanalaisuusarvioinnit; suotuisa suojelun taso ja sen semmoista. Nyt ei ole kysymys niistä, eikä varsinkaan muista tähän kuvaan liittyvistä asioista.

Luokittelusta nyt kuitenkin on kyse. Asioita on ihan hyvä jakaa välillä ryhmiin, vaikka jatkumoajattelun puutteessa tämä ihmiskunta mielestäni enemmän onkin. Palastelu selkiyttää kummasti ajatuksia ja tuottaa uusia oivalluksia asioiden luonteesta. Hämäriä ja keinotekoisia luokkarajoja tutkiessa ei voi olla kiinnittämättä huomiota uusiin näkökulmiin.

Ympäristönsuojelua tuntuu erityisen tarpeelliselta luokitella, koska se on harvinaisen kiemurainen käsite. Ihan lähtien niinkin perustavanlaatusesta kysymyksestä, että niin mitäs me nyt taas sitten suojellaankaan "suojellessamme ympäristöä". Ympäristönsuojelun kohteet ovat siis työn alla tällä kertaa. Nehän voi hyvin jakaa monella muullakin tavalla kuin tällä. Esimerkiksi jako geenin-, yksilön-, lajin-, ekolokeron- ja biotoopinsuojelutasoihin on kiinnostava ja simppeli yksilö/laji/ekosysteemi -versio on ehkä useimmin käytetty. Nyt kuitenkin näin, koska tämmöiseen näkökulmaan en ole törmännyt muualla.

1. Itsensä suojelu
   Arkipäiväsiä päätöksiä esimerkiksi siitä, millaisessa tilassa vietän aikaani, mitä ja keitä päästän välittömään läheisyyteeni, mitä pistän suuhuni ja ihooni ja mitä hengitän. Usein täsmällisin, helpoin, kontrolloiduin ja nopein suojelun muoto. Kaikkeen ympäristönsuojeluun sisältyy myös itsen suojelua ja itsen suojelu mahdollistaa muiden tasojen suojelua. Tämän kategorian alle menee myös ympäristönsuojelu, jossa ainoa toiminta on jonkun ympäristömuutoksen ongelmalliseksi kokemisesta luopuminen.


2. Erityisen läheisten ympäristön osien suojelu
   Toiminnan kohteet eivät enää ole jatkuvassa suorassa kosketuksessa minuun, mutta koen ne läheisiksi. Esimerkiksi vastustan jonkun minulle merkityksellisen metsäalueen hakkuita, pyrin minulle tärkeän lajin säilymiseen tai hoidan lemmikkiä. Tälle suojelulle ei usein ole tieteellisiä perusteita. Itseasiassa tämän suojelun kohteena on monesti ekosysteemien vakaahkon toiminnan kannalta kohtuullisen merkityksettömiä osia, jotka kuitenkin vetoavat tunteisiimme. Kun joudumme valitsemaan eri suojelukohteista, suosimme tähän lokeroon parhaiten kolahtavia.


3. Ihmislajin suojelu
   Tämän tason voisi lukea myös edelliseen kohtaan kuuluvaksi, koska suojelun perusteena on läheisyyden tunne. Jaan sen kuitenkin erikseen korostaakseni, että kakkostason kohteisiin meillä on henkilökohtainen tunneside ja läheisyys ihmislajia kohtaan puolestaan johtuu vain samankaltaisuudesta ja siitä kumpuavasta empatiasta. Toisin sanoen projisoimme haluamme suojella itseämme ja omaisiamme muihin lajikumppaneihimme, jotka muistuttavat meitä itsestämme. Tuskin kukaan pitää kaikkea ihmislajin monimuotoista olemisen tapaa ja puuhastelua erityisen tärkeänä tai läheisenä, vaikka haluavatkin ihmislajin kokonaisuudessaan säilyvän. Tämän kategorian esimerkkejä ovat ruoantuotannon kehittäminen kestävämmäksi ja turvallisuuden parantaminen kaupungeissa. Suojellessamme ihmilajia tulemme epäsuorasti suojelleeksi kaikkien muidenkin tasojen kohteita ja tuhonneeksi ainakin kahden viimeisen tason kohteita.


4. Muun toimintaympäristön suojelu
   Laajin tiedostamamme suojelun taso, jonka kohteisiin kuuluu kaikki ne tunnetut suojelun kohteet, jotka eivät mahdu kolmeen edelliseen. Perusteet ovat tieteellisiä. Esimerkiksi minulla ei ole voimakasta tunnesidettä Madagaskariin, mutta tiedän sen olevan monimuotoisuuskeskus, joten vastustan sen lajistoa ahdistelevaa puuhastelua. Tämän tason suojelun kohteet ovat usein suurempia kokonaisuuksia, esimerkiksi ekosysteemejä tai sitten vaikkapa sellutehtaiden ympärystöjä, pohjavesialueita ja niin edelleen.


5. Tiedostetun ympäristön ulkopuolisen ympäristön suojelu
   Neljän edellisen tason suojelu on yleensä osittain epäsuoraa - tämän tason suojelu taas ei muuta olekaan kuin epäsuoraa. Joku Borneossa sijaitseva joki on käytännöllisesti katsottuna toimintaympäristöni ulkopuolella, mutta saatan silti vaikuttaa sen kunnon kohenemiseen esimerkiksi levittämällä kulttuuria, jossa jätevesiä ei kaadeta suoraan lähimpään jorpakkoon.

Epäilen ajatteluuni jääneen aukkoja näin suvereenin saksimisen jäljiltä ja siksi otan erityisen mielenkiinnolla vastaan kommentteja.