Palottelen modernia länsimaista kulttuuria ja sit syytän sitä mm. liiallisen palottelun aiheuttamasta ympäristökriisistä osa II

Jatkoa ekasta osasta.

Mitä siis on moderni kulttuuri? Tässä pala palalta varsinki ympäristön kannalta olennaisia, ei tosin välttämättä yksinään täysin ennen näkemättömiä ihanteita ja välineitä, joihin kulttuurimme sitoutuu. Kokonaisuutena nää kasautuu huikeen uudenlaiseksi kulttuurin muodoksi.

Antiikin ajalta:

1. Raha
Kommunikaatioväline, tuo yhteen ja sitoo tehokkaasti ihmisiä. Häivyttää osapuolten erityisiä piirteitä ja monesti lisää moraalista sokeutta.

2. Järki
Kreikkalainen valistus, logos. Syntyy tieteellisen tutkimuksen idea. Kun sitoudumme järkeen, asiat muuttuvat paremmiksi ja paremmiksi.


3. Eettinen universalismi
Ihmishenki on arvokas ja kaikki ihmiset saman arvoisia.

4. Demokratia
Tasa-arvoisten ihmisten yhteistä itsemääräämistä. Yhdessä säädetyt lait lisäävät vapautta.


Kristillistä:

5. Lähetyskäsky
Paavali: Meillä on jotakin, mitä ilman kukaan ei voi elää. Modernin uskon levittäminen on ollut vielä aika rutosti kattavampaa ja radikaalimpaa kuin kristinuskon vieminen.


Tässä vaiheessa moderni länsimainen kulttuuri oli viel jokseenkin aisoissa, sen kuutisen prosenttia väestöstä.


Uudella ajalla:

6. Individualismi
Uusi vastaus ikiaikaseen kysymykseen elämän tarkotuksesta. Jokaisen ihmisen elämän tarkotus on itsensä toteuttaminen, erilaisen elämän eläminen. Romantiikan aikaan ajateltiin minuuden olevan synnynnäistä, 1800-luvulla sen koettiin olevan tyhjä taulu, johon kukin luo itse itsensä, oman elämänsä taideteoksen.

Kulutus ja markkinoinnin toimivuus perustuu pitkälti juuri tähän korkeaan ihanteeseen vetoavuuteen, ihmisten haluun toteuttaa itseään materian kautta.

7. Uusi aikakäsitys (tässä myös kristillistä vaikutusta)
Syklisestä syntymän, kehityksen ja tuhon prosessista lineaariseen aikakäsitykseen. Kristillisessä perinteessä sisältää Jumalan käsissä olevan alun, jossa ihminen luodaan, ja lopun eli tuomiopäivän. Modernissa käsityksessä etenkin loppu ja hiukan alkukin on yhtä kysymysmerkkiä.

Ilmenee esimerkiksi modernissa politiikassa, joka on lähestulkoon tyystin vastuunottoa tulevaisuudesta.


8. Osavaltaisuus
Lisääntyy kokonaisvaltasuuden kustannuksella. Ilmenee etenkin tieteessä: on olemassa tuhottomasti tolkuttoman erikoistuneita tutkijoita ja hyvin harvoja, joilla on koulutusta poikkitieteellisyyden tai etenkään tieteiden välisten synergioiden ymmärrykseen.

9. Jumalan kuolema (isommin 1850 ->)

Ihmisillä ei ole yhteisiä käsityksiä metafyysisestä, uskonnosta tai korkeammasta. Jumalan olemassaolemattomuutta ei ole todistettu, mutta niin ei oo olemassaoloakaan. Toisaalta tiedekään ei ole postmetafyysistä, vaan myös juurikin.

6+7+8+9 Koemme, että tää käsissämme oleva on Totuutta ja siksi näitä eriskummallisuuksia niin hanakasti viemme muuallekin.

10. Vaurauden lupaus
Yltäkylläisyys ja materialistinen helppous ihmisen valmistamassa maailmassa. Jokainen ihminen voi tulla rikkaaksi. Vrt. monien kulttuurien ihannoima askeesi.

Lupausta vauraudesta pidettiin hyvänä hommana suunnilleen 1850-1972 - ajateltiin, että köyhät on se porukka, joiden pitää muuttua tai jotka pitää muuttaa.

1972 ilmestyi Rooman Klubilta kirja Kasvun rajat, jonka myötä laajassa mittakaavassa alettiin oivaltaa, että kaikille ei enää riitä loputtomasti enemmän - yltäkylläisyydessä elävien pitää kohtuullistaa elämäntapaansa.

Seuraamusta ja yhteenvetelyä kolmososassa.