keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Kasaan palasteltua eli osa III



Näiden kakkososan kaikkien huimien innovaatioden jälkeen ei kai lopulta kuitenkaan opittu tekeen joitain yhteiskunnan kestävyyden ja hyvinvoinnin kannalta melkosen olennaisia valintoja. Esimerkiksi et no onkos meist nyt kumpi tärkeempi: jokaisen ihmisarvo vai alati lisääntyvä materialistinen vauraus. Käytännössä kehitysvaihtoehdot taitaa olla seuraavanlaiset:

  1. Materialistinen vauraus +, Eettinen universalismi -
  2. Materialistinen vauraus -, Eettinen universalismi +
  3. Materialistinen vauraus +, Eettinen universalismi +

1. vaihtoehto on kyyninen ja moderni. Nykyään tilanne on aika pitkälti 1. vs. 2., jota taas vois puolestaan kutsua solidaariseksi.

3. vaihtoehto on siinä mielessä kiehtova, että varsinkin 90-luvulla se oli kestävä kehitys -ajattelun myötä kovinki suosittu. Nykyään sen valitsevinaan olevat on yleensä joko ylenmääräsiä tekno-optimisteja (aina löytyy uus tekninen ratkasu kaikkiin ongelmiin) tai itsepetoksellisesti haluttomia valitsemaan.

Wallgren sano, jotta on mielestään hyvin pelkurimaista ja epäkypsää väittää moisen kulttuurisen fantasian olevan todellinen vaihtoehto. Ite en ihan tohon lähe, mut ohan se kestävä kehitys ideana aikamoista paskaa ollut kokonaisuudessaan silti.

Kulttuurimuutos ei oo sinänsä ongelma, kulttuurithan on aina muuttunu ja muuttuu jatkuvasti. Ei vaikuta ylivoimaselta haasteelta oppia pois tästä harvinaisesta ajattelutavan kokonaisuudesta. Kulttuurimme paras anti must toteutuu muutenkin niin valtavan paljon paremmin, kun materialistista vaurautta ei pidä niin tärkeenä.

Vaihtoehto 2. ei siis uhkaa sun tai mun hyvää elämää, se ei oo ongelma vaan mahollisuus.


Palottelen modernia länsimaista kulttuuria ja sit syytän sitä mm. liiallisen palottelun aiheuttamasta ympäristökriisistä osa II

Jatkoa ekasta osasta.

Mitä siis on moderni kulttuuri? Tässä pala palalta varsinki ympäristön kannalta olennaisia, ei tosin välttämättä yksinään täysin ennen näkemättömiä ihanteita ja välineitä, joihin kulttuurimme sitoutuu. Kokonaisuutena nää kasautuu huikeen uudenlaiseksi kulttuurin muodoksi.

Antiikin ajalta:

1. Raha
Kommunikaatioväline, tuo yhteen ja sitoo tehokkaasti ihmisiä. Häivyttää osapuolten erityisiä piirteitä ja monesti lisää moraalista sokeutta.

2. Järki
Kreikkalainen valistus, logos. Syntyy tieteellisen tutkimuksen idea. Kun sitoudumme järkeen, asiat muuttuvat paremmiksi ja paremmiksi.


3. Eettinen universalismi
Ihmishenki on arvokas ja kaikki ihmiset saman arvoisia.

4. Demokratia
Tasa-arvoisten ihmisten yhteistä itsemääräämistä. Yhdessä säädetyt lait lisäävät vapautta.


Kristillistä:

5. Lähetyskäsky
Paavali: Meillä on jotakin, mitä ilman kukaan ei voi elää. Modernin uskon levittäminen on ollut vielä aika rutosti kattavampaa ja radikaalimpaa kuin kristinuskon vieminen.


Tässä vaiheessa moderni länsimainen kulttuuri oli viel jokseenkin aisoissa, sen kuutisen prosenttia väestöstä.


Uudella ajalla:

6. Individualismi
Uusi vastaus ikiaikaseen kysymykseen elämän tarkotuksesta. Jokaisen ihmisen elämän tarkotus on itsensä toteuttaminen, erilaisen elämän eläminen. Romantiikan aikaan ajateltiin minuuden olevan synnynnäistä, 1800-luvulla sen koettiin olevan tyhjä taulu, johon kukin luo itse itsensä, oman elämänsä taideteoksen.

Kulutus ja markkinoinnin toimivuus perustuu pitkälti juuri tähän korkeaan ihanteeseen vetoavuuteen, ihmisten haluun toteuttaa itseään materian kautta.

7. Uusi aikakäsitys (tässä myös kristillistä vaikutusta)
Syklisestä syntymän, kehityksen ja tuhon prosessista lineaariseen aikakäsitykseen. Kristillisessä perinteessä sisältää Jumalan käsissä olevan alun, jossa ihminen luodaan, ja lopun eli tuomiopäivän. Modernissa käsityksessä etenkin loppu ja hiukan alkukin on yhtä kysymysmerkkiä.

Ilmenee esimerkiksi modernissa politiikassa, joka on lähestulkoon tyystin vastuunottoa tulevaisuudesta.


8. Osavaltaisuus
Lisääntyy kokonaisvaltasuuden kustannuksella. Ilmenee etenkin tieteessä: on olemassa tuhottomasti tolkuttoman erikoistuneita tutkijoita ja hyvin harvoja, joilla on koulutusta poikkitieteellisyyden tai etenkään tieteiden välisten synergioiden ymmärrykseen.

9. Jumalan kuolema (isommin 1850 ->)

Ihmisillä ei ole yhteisiä käsityksiä metafyysisestä, uskonnosta tai korkeammasta. Jumalan olemassaolemattomuutta ei ole todistettu, mutta niin ei oo olemassaoloakaan. Toisaalta tiedekään ei ole postmetafyysistä, vaan myös juurikin.

6+7+8+9 Koemme, että tää käsissämme oleva on Totuutta ja siksi näitä eriskummallisuuksia niin hanakasti viemme muuallekin.

10. Vaurauden lupaus
Yltäkylläisyys ja materialistinen helppous ihmisen valmistamassa maailmassa. Jokainen ihminen voi tulla rikkaaksi. Vrt. monien kulttuurien ihannoima askeesi.

Lupausta vauraudesta pidettiin hyvänä hommana suunnilleen 1850-1972 - ajateltiin, että köyhät on se porukka, joiden pitää muuttua tai jotka pitää muuttaa.

1972 ilmestyi Rooman Klubilta kirja Kasvun rajat, jonka myötä laajassa mittakaavassa alettiin oivaltaa, että kaikille ei enää riitä loputtomasti enemmän - yltäkylläisyydessä elävien pitää kohtuullistaa elämäntapaansa.



Seuraamusta ja yhteenvetelyä kolmososassa.

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Palottelen modernia länsimaista kulttuuria ja sit syytän sitä mm. liiallisen palottelun aiheuttamasta ympäristökriisistä osa I

Tuos eräs päivä mentiin filsan laitoksen hämärän kellarin seminaarihuoneeseen kuulemaan Thomas Wallgrenin luentoo aiheesta Modernin länsimaisen kulttuurin historiallinen luonne ympäristökriisin selittäjänä. Se oli sen verran mainio ja selkärankainen ja silti etäisesti ajatuksiilietsovan häiritsevä et tähän siitä vähän ja niistä lietsonnan seurauksista.


Pohjalla on monesti aika perimmäinen ja avuttomuudessaankin kiehtova kysymys - MIKSI NYT? Homo Sapiensin voi kai sanoo olleen lajina olemassa miljoonisen vuotta ja viimesen 200 vuoden aikana sen paikka ekosfäärissä on muuttunut tolkuttoman radikaalisti. Miksi nyt?

Toki väestönkasvu selittää osan tästä mut ilmiötä ei voi tyystin käsittää ihmisluontoa tai ihmisen ekologista ulottuvuutta tutkimalla - kyseessä on selkeesti KULTTUURITAPAHTUMA.

Korkeakulttuurin voidaan sanoo syntyneen suunnilleen kymmenen tuhatta vuotta sitten. Niihin aikoihin saimme kyl aikaan paikallisia, aikasempaan verrattuna ihan mittaviakin ympäristöongelmia, mutta vain pienillä alueilla. 500 vuotta sitten Eurooppalainen kasvuyhteisön meininki alkoi olla kohtuu modernia, mutta tän kulttuurin osuus maailmassa oli siinä vaiheessa jotain 6% luokkaa eli melkosen surkuhupainen.



Mut sit, mitä ihmettä? Uus ilmiö: tän yhen kulttuurin ideoiden ja luomusten kokonaisuus pyyhkäsee maailman yli parissa hassussa sadassa vuodessa.

Moniin korviin kiirii uusia jänniä juttui joit kutsutaan muunmuassa valtioksi, rahaksi ja kouluksi. Ne lähestulkoon poikkeuksetta otetaan omaksi.

Tää kulttuuri sisältää valtavasti kontrastia. Sama mylly, joka tuottaa satelliitteja, aiheuttaa päivässä 10000 lapsen nääntymisen nälkään. Valtavaa hyvin- ja pahoinvointia. Ällistyttävää taidetta, aikasempaan verrattuna järisyttävän yksityiskohtaista tiedettä ja monien elämisen perusalueiden kriisejä.

Mitä tapahtu? Miks tapahtu? Minkälaiset kulttuurin ominaisuudet ja keksinnöt yhteen kasautuessaan tuotti näin ennen näkemättömän hyökyaallonlailla vyöryvän kombinaation? Lämpimästi tervetuloa osaan kaksi.