sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Jatkoa tarinaan hiljaa kytevästä kiihkosta

Tää on toka osa ja täällä oli eka ja täällä kolmas.


Miten asioita voitaisiin hoitaa ja miten ne tuppaa hoitumaan?

Nykyisen globaalin ympäristökriisin voi nähdä johtuvan väestönkasvun lisäksi länsimaisen modernin kulttuurin ennennäkemättömän tehokkaasta levittäytymisestä maapallolla. Siksi luontevalta ratkaisulta tähän kriisiin tuntuu uuden, ympäristöyhteensopivamman kulttuurin leviäminen ja levittäminen tilalle. Länsimaisen kulttuurin vienti tapahtui ja tapahtuu edelleen monissa maissa aiemmin historiassa tapahtuneeseen verraten hyvin nopeasti. Kaikkien nykyisten ympäristömuutosten ja etenkin ilmastonmuutoksen nopeuden huomioon ottaen samanlainen leviämisnopeus ei kuitenkaan riitä ratkaisuksi alkuunkaan.


Shanghai



Kulttuurin välittymisen yksiköt eli meemit käyttäytyvät siinä mielessä samantapaisesti esikuviensa geenien kanssa, että toimivat muodot kopioituvat ja yleistyvät, huonommat menettävät valta-asemaansa ja hyvin haitalliset kuolevat nopeasti pois. Lajeilla on ympäristömuutoksia kohdatessaan sitä paremmat mahdollisuudet selvitä, mitä monimuotoisempi geenipooli niillä on: hyvin suppeaan ekolokeroon erikoistuneet lajit ovat usein herkimmin uhanalaisia. Sama pätee meemeihin. Mitä runsaammin meemimateriaalia meillä on käytettävissämme, sitä paremmat ovat mahdollisuutemme löytää kriisitilanteessa juuri ne meemit, jotka edesauttavat parhaiten selviämistämme.

Miten sitten saamme kestävämmän kulttuurin leviämään riittävän nopeasti?

Internet ja sen myötä valtava määrä uudenlaisia sosiaalisia medioita toimii aivan tolkuttoman tehokkaana meemievoluution kiihdyttäjänä. Mielestäni harmillisen monet vanhemman sukupolven ympäristövaikuttajat menevät siinä mielessä metsään, että he eivät ymmärrä netin mahdollisuuksia vaan ajattelevat sen olevan yksi vain vähän kummallinen media muiden joukossa.

Ei netti tietenkään ole minunkaan mielestäni mikään täydellinen vastaus ympäristöongelmiimme, mutta on todella pysäyttävää seurata, kuinka valtavan tehokkaasti, nopeasti ja laajasti asioita nousee siellä pintaan. Useimmiten tahattomasti ja haparoivan oloisesti – vähän kuin kokeilevan lapsen sattumuksina. Kuitenkin nämä satunnaiset, usein hauskat sattumukset leviävät tunneissa tai päivissä lähestulkoon ympäri maailman. Facebookilla on nykyään mahdollista tavoittaa yli 500 miljoonaa ihmistä ja sen merkitys ja käyttäjämäärä kasvavat koko ajan. Useissa maissa lähes kaikki nuoret liittyvät siihen.

Vaikuttaa siltä, että huumorin lisäksi nettiä aletaan käyttää tulevaisuudessa yhä enemmän myös tiedolliseen hyötyyn painottuneisiin asioihin, kun aktiivisin käyttäjäkunta aikuistuu. Tai siis sitähän tapahtuu jo nyt, kuten esimerkiksi arabimaiden viime aikaiset kansannousut ovat osoittaneet. Luulisi, että tahdon vain riittäessä ympäristöongelmatkin talttuisivat samoin tein – nehän eivät edes vastustele kuten valtaan fiksoituneet diktaattorit. Suomessakin useita blogeja on noussut niin suosituiksi, että niiden kirjoittajilla on yhtä paljon tai enemmänkin vaikutusvaltaa kuin julkkiksilla tai jopa poliitikoilla, jotka saavat näkyvyyttä perinteisissä medioissa.


Vaikuttunutta, viherjuomaa ja se hyvä olo

Tämä osoittaa mielestäni selkeästi, että netissä tapahtuu todella tehokkaasti uuden kulttuurin leviämistä. Mikä tärkeintä: siinä ei tarvitse olla takana taloudellisia intressejä. Ihmiset saavat melko vapaasti valita, mitä palaavat lukemaan ja mistä pidemmän päälle vaikuttuvat. Tällä tavalla mielestäni on hyvin todennäköistä tavoittaa niitä oikeasti toimivia, kollektiivisesti hyvältä tuntuvia ja kestäviä toimintatapoja.


Tämän osuuden sanoista kuultaa ilmiselvästi läpi kiinnostukseni käynnissä olevaa informaatiovallankumousta kohtaan ja viehtymykseni sosiaalisiin medioihin. Painotan omaa näkökulmaani, mutta eivätköhän kaikki jostakin näkökulmasta tehokkaat ympäristönsuojelun keinot ole kokonaisuuden kannalta hyödyllisiä ja tarpeellisia. Kuten sanoin, ihmiset vaikuttavat olevan tehokkaimmillaan seistessään innostuneina tekojensa takana.

Eihän se klapi ihan tolla puhaltelulla syttynyt

Mitä saattaa kannattaa tehdä täällä?

2 kommenttia:

  1. Lähden liikkeelle jälleen omalla osuvalla kielikuvallas :)

    "Mielestäni harmillisen monet vanhemman sukupolven ympäristövaikuttajat menevät siinä mielessä metsään, että he eivät ymmärrä netin mahdollisuuksia vaan ajattelevat sen olevan yksi vain vähän kummallinen media muiden joukossa."

    Jos metsään haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt.. Näemmä kaikki ympäristövaikuttajatkaan eivät nää metsää puilta :)

    Tuon yllä olevan lainauksen kynnyksellä kirjotit meemievoluutiosta. Tuli yhtäkkiä mieleen, et miten tää geenimuuntelu suhteutuu meemien kehitykseen, ku geenit on miljardisosavirheineen tietynlaisia informaation levittämisen, kopioimisen ja jakamisen sapluunoja (kuten opimme siitä big history projectin TED-videosta). Mehän jo tietosuudella ollaan nopeutettu oppimistamme ja kehitystämme, ku ei olla enää pelkästään suoran luonnonvalinnan avulla jalostuvia ja ainoastaan eloonjäämiskamppailun armoilla, vaan opitaan toisiltamme jo reaaliajassa. Mut et jos me päästäs käsiks myös perimäämme, peukaloimaan sitäkin, vieläpä ymmärryksellä eri asioiden yhteyksistä - mitä mahdollisuuksia (ja vaaroja) se vielä avaakaan?

    Tuo meemipoolin käsite on erittäin kätevä. Veljeni kans juteltiin näistä yhteiskunnan poikkeuksellisten meemien kehittelijöistä ja vartijoista, eli syrjäytyneistä tai pikemminkin syrjäytetyistä. Koska Krishnamurtin sanoin ei ole mikään terveyden mittapuu sopeutua sairaaseen yhteiskuntaan, usein terveyden mittapuu on se, että tämän ajan ongelmista oirehtii ensimmäisten joukossa. Henkilökohtasesti olenki sitä mieltä, että meillä on rikollisilta ja hulluilta paljon opittavaa. He ovat herkimpiä, ja siks kärsivät siitä, mistä me tunnottomammat emme niin herkästi.

    Mie aattelen muutenki hulluista, et ne on luovuudessaan samoja ihmisiä ku nerotkin, mut sillä erotuksella, et ne on joko aikaansa edellä tai eivät muuten vaan osaa ilmasta itseään ymmärrettävästi. Nerojen vahvuus on heidän kyvyssään tuottaa sovelluskelpoista informaatiota kollektiivin käyttöön. Heille aika on kypsä, heille yhteisöllä tai yhteiskunnalla on tilausta. Hullut ja muut marginaaliryhmät ovat taas sitte se kollektiivin voimavara (meemien kirjo), joka valjastetaan käyttöön, kun mikään muu ei enää auta.

    Noista internetin mahdollisuuksista muistui mieleeni tää tilaisuus ennakoida ja ennustaa tulevia ostopäätöksiä Googlen-hakujen perusteella. Samalla tavalla massiivisten hakukoneiden ja toistuvien sanojen skannaus voivat antaa meille etukäteen tietoa trendeistä ja muutoksen suunnista, jotta voimme tarvittaessa käyttää kokonaisuuden vipuvoimaa mahdollisimman tehokkaasti hyväksemme. Mihin me tarvitaan enää keskimääräisyyksiä mittaavia ja virhetulkinnoille alttiita tilastoja, kun voimme tarkkailla kollektiivista käyttäytymistä massojen liikehdintää strategisesti tutkimalla? :)

    Tässä kohtaa täytyy kehua näitä hienoja kuvia, joita oot tekstin lomaan piristykseks ja myös kirjottelus pointtien tueks liittäny!

    VastaaPoista
  2. Hauskaa, et tartuit tohon metsä -juttuun. Just tommoset venkuraiset naurettavuudet ilahduttaa mua: ympäristöihmiset menee metsään, ehheh. Ja sit tuli mieleen yks loistava teksti, jonka yks meijän mielettömän loistava luennoitsija on kirjottanu tosta, et miten eri tavoilla käytännössä sen metsän voikaan olla näkemättä niiltä puilta. http://www.ymparistokasvatus.fi/pages/documents/yk03_09_willamo.pdf

    Kiinnostava ajatus toi geenimuuntelun vaikutus biologisen evoluution nopeuteen. En ollu tullu ajatelleekskaan, aina vaan todennu suoraan et biologinen evoluutio nyt vaan on hidasta. Mutta noihan se on joo, onhan meillä mahdollisuus sitäkin kiihdyttää aika huimasti. Toisaalta noi on niin kompleksisia juttuja et nykytietämyksellä tuntuu aika todennäköseltä päätyy taas sinne pöpelikköön yrittäessä. Tulevaisuudessa ehkä, mut lähtökohtasesti toi tuntuu musta vähän samanlaiselta ilmiöltä kuin sää, siinä mielessä ettei luultavasti saada koskaan kerättyä niin paljoa tietoa et ennustukset tapahtuvasta olis kovin luotettavia. Kiehtoo kyllä.

    Hulluista ja rikollisistakin hyvää juttua, mutta tuli mieleen, että ei mun mielestä oo missään määrin selvää että tuo aiheuttais lähtökohtasesti kärsimystä. Ympäröivän yhteiskunnan reaktiot sitä mahollista kärsimystä tuntuu aiheuttavan. Totta just toi et ilmasukyky ja jonkinasteinen sopeutumistaito on aika tärkeeltä tuntuvia luovuuden kanavoijia.

    Se on kyl jännää miten paljon tilastotietoo nykyään ihmisten kiinnostuksesta saa. Tuntuu tosi tehokkaalta oppimisen kiihdyttäjältä. Näkee niit virheitä ja voi kokeilla erilaisia vaikutuksia. Itseasiassa jo ihan vaikka esimerkiks tän bloginkin mittakaavassa.

    Kiitos kehuista.

    VastaaPoista