"Practise what you preach" on ihan kiva ajatus. Silti melkein ei tekis mieli levittää tämmöstä videota. Jollain kummalla tavalla kuitenki sain melkosesti inspiraatiota irti ni sittenki JOO.
Suuria puheita kun monesti mollataan ja teot taas nostetaan jollekin ikuisen palvonnan kultaiselle jalustalle. Paitsi ympäristöasioissa. Niissä ne teotkaan ei koskaan ihan riitä. Jos ilmaset kannustavas muutosta nykyiseen matto-omien-jalkojemme-alta-poies-kulttuuriin, oot auttamatta vähän huono ja teennäinen. Älä koita väittää muuta, mä näin ku heitit viime syksynä ompunkaran sekajätteeseen, senki tekopyhä paskiainen.
Mäkään en koita väittää muuta. Naureskelen vaan kun rakas isoveikka heittää puoliläpällä, et "Suvi hei ethän sä voi mennä autolla mökille, sun kasvissyöntishän ja kaikki menee ihan hukkaan tommosella meiningillä". (No okei, saatoin mä vähäsen väittää vastaan tost hukkaanmeno-osuudesta ja mukista kokonaisuuksista.)
Juu, alkaahan ne John Travoltan yksityislentokoneella lentelyt ja U2:n megamaailmankiertueet olemaan hiukka eri mittakaavassa, mutta onhan toisaalta niiden puheidenkin vaikutukset. Jos Jennifer Aniston sanoo et puhdasta vettä kannattaa säästää ni ihan varmana monet uskoo.
Tykkään kierosti vähän jopa siitä, et Kööpenhaminan ilmastokokoukseen matkustettiin 1200 limusiinilla ja 140 yksityiskoneella. Kertoo, et ainakin johonkin ilmastosopimukseen liittyvään ollaan valmiita laittamaan pätäkkää. Puhumaan isosti. Vaikka sitä sopimusta ei lopulta saatukaan aikaseksi niin kyllä mä nään tommosen shown taas vaikuttaneen paljon. Paljon painetta toimintaan ja paljon jopa sitä käytäntöä. Toki aikaansaavasta videokonferenssista olisin tykännyt vielä enemmän.
Pointti: en haluu valita mitään lemppareita, mutta hei onhan ne puheetkin nyt ihan valtavan tärkeetä. Niissä tapahtuu se kestäville meemeille elintärkeä evoluutio. Niis tapahtuu hienovaranen kokeilu, kehittyminen ja leviäminen.
Loppuun on hyvä laittaa näitä höhliä kysymyksiä, kun sit ne jää ainaki mun päähän pyörimään ja tökkimään todellisuustunnelini pimeitä seinustoja: Kummalla on enemmän myönteistä vaikutusta?
1. Leonardo DiCaprio myy lentokoneensa jolleki toiselle, eikä puhu siit ikin kelleen. Puhisee vaan yksikseen kodissaan (kodeissaan?) kuin esimerkillinen osaakaan olla.
2. Leonardo DiCaprio saa lievästi tekopyhillä puheillaan itsensä ja 50 muuta yksityiskoneenkäyttäjää vähentämään sitä lentämistä vaik ees 10%.
Palautesilmukat on niin kovin monimutkasia. Kakkosvaihtoehdossa esimerkiks voi käydä niin et Pertti ja 50000 muuta perusjamppaa suuttuu Leonardon kaksinaismoralismista ja alkaa vihapäissään vastedes suhaamaan kaikki matkansa lentäen ja sen lisäks kostoks perustaa kämppäänsä trooppisen talvipuutarhan ja popsii vain brasilialaista, uunissa haudutettua härkää.
No okei, Al Goren meiningin pokka alkaa tökkiin jo mulki melkosesti. Mutta kai sekin sit on vaan rehellinen kysyessään et "Are YOU ready to change the way you live?"
Ainiin vitsi sit pitää viel kertoo tarinaa yhestä tyypistä, joka kuulemma aina kaupassa vihannesosastolla jää hetkeks seisoskeleen mahollisimman ruuhkauttavasti luomu-hyllyn eteen, jotta ihmiset joutus pysähtyyn ja ehkä huomaamaan ekaa kertaa sen hyllyn olemassaolon. Yhtään väheksymättä ton toiminnan potentiaalisesti mahdollisia pitkän tähtäimen vaikutuksia kansalliseen luomunkulutukseen niin hittovie kuin paljon se tyyppi onkaan levittäny hupaisaa inspiraatiota tarinoimalla tosta!
Sen päivän kun näkis, että videokonferenssilla voidaan saavuttaa samanlaiset ihmiskontaktien ulottuvuudet kuin naamatusten. Kun varmaan aika tärkeä elementti tommosessa konferenssissa on ihmistenvälisten yhteyksien muodostuminen.
VastaaPoistaNykyisellä teknologialla digivuorovaikuttaminen etenkään ison ihmismassan voimin ei kuulosta kovinkaan toimivalta. Miten tehdään päätöksiä kun jokainen osallistuja on vangittu omaan videoikkunaansa?
Mutta keskeistä läppää tässä - en tiedä miten laskea jonkun tekopyhän jeesustelijan tekojen vaikutukset, mutta itsekin räpylöitäni sontaan läpsyttelevänä näen aika vähän muita keinoja kuin puhua ja pitää meteliä silläkin uhalla, että mikä vittu mä muka olen sanomaan.
Viisaita sanoja, kuomaseni.
VastaaPoistaToisaalta videokonferensseilla on myös hyötyjä. Esimerkiks sosiaalinen tasa-arvosuus lisääntyy, kun vanhat kamut tai muuten vaan päällepäsmärimmät yksilöt ei voi niin helposti muodostaa sisäänpäinlämpiäviä jengejä. Voi olla että saadaan aikaan monipuolisempia ja parempia päätöksiä, kun useemmat saa saman verran vaikutusväylää.
Miksei kuulosta toimivalta? Puheenvuorojahan siellä kai joka tapauksessa joudutaan jakamaan.
Niin, toisaalta mahdollisuus videokonferenssointiin (onko toi sana?) todellakin saattaa hyvinkin demokratisoida ja päästää tasaisemmin erilaisia ääniä näkyviin. Silti jotenkin epäilyttää, josko videoitse pääsee syntymään luottamuksellisia suhteita ihmisten välille.
VastaaPoistaJa sitten toisaalta, huomaan kyllä myös aprikoivani, josko nimenomaan tuollaiset "luottamukselliset suhteet" hankaloittavat todellisten päätösten tekemistä. Ehkä siitä seuraa liian helposti, että keskitytään ihmisiin eikä työstettäviin asioihin.
Vähintäänkin uutta teknologiaa tulisi hyödyntää tällaisten tapaamisten tehostamiseen ja rikastamiseen.
Ennen kaikkea tässä on kai tilausta ja tarvetta uudenlaisten lähestymistapojen rohkealle kokeilutukselle.